Valvotut yöt

 

Hellurei!

Olen kärsinyt univaikeuksista teinistä asti. En meinaa millään nukahtaa, herään monia kertoja yössä, näen painajaisia, en saa rauhaa ajatuksilta, mieli ei rauhoitu, aivot käy ylikierroksilla, pyörin vain ja aika kuluu hitaasti odottaessani kellon olevan sen verran, että voi nousta ylös ja aloittaa päivä.

Tälläkin hetkellä kello on 01:43, kun kirjoitan tätä postausta. Tulee aina automaattisesti valvottua tavallista pidempään, kun näen lähimpiä ystäviäni. Yleensä olen jo seiskan/kasin aikaan menossa nukkumaan. Sanonkin usein olevani liian vanha valvomiseen. Kummasti se megis ja hyvä seura vain saa olon, että jäänpäs vielä hetkeksi. Ja se megis valvottaa yhä. Olen erittäin kofeiiniherkkä. Hups.

Mitä öisin sitten teen? Se on hyvää aikaa itsestä huolehtimiselle, projekteille kuten hiusten värjäys tai käsityöt, pohdinnoille ja kirjoittamiselle, röökillä ramppaamiselle xD. Käytännössä siis teen kaikkea, mitä päivälläkin. Mutta valvoessa pitää muistaa myös huolehtia ravinnosta yms samoin kuin päivällä, se herkästi unohtuu. Ostin undergroundstoresta viimeinkin kunnon termosjuomapullon. Se on ihan mun näköinen. Ehkä saan vihdoin juotua tarpeeksi vettä.

Heitän tähän loppuun vielä, ehkä noin vuosi sitten, kirjoittamani loppusoinnuttoman runon. Sen nimi on Valvotut yöt:

"Pahin viholliseni

parahin ystäväni

Mitä olisin ilman sinua?

Kanssasi saan olla nuori

Villi ja vapaa

Se ottaa toki veronsa

Mutta en anna sen haitata

Aamuisin on nuutunut olo

Milloinpa ei olisi?

Kuljen samoilla silmillä

Se ei haittaa

Pääasia on,

että jaksan elää"

Halauksin,

Rebecca